tiistai 29. heinäkuuta 2014

Megazonen SM-kisat

Kuten olen jo aiemmin kertonut, harrastin zonea nuorempana muutaman vuoden. Tarkalleen aktiiviurani taisi kestää vuodet 2005-2010, jonka jälkeen jäin tauolle. Noina vuosina ehdin saavuttaa paljon ja olla mukana mm. ammattikorkeakoulun tutkimuksessa, jossa tutkittiin onko zone urheilua. Harmikseni en koskaan tutkimusta saanut käsiini, mutta kyllä se on urheilua tällä tasolla.

Sain kaveriltani viestiä lauantaina, josko lähtisin paikkaamaan loukkaantunutta viikonloppuna Salmisaaren Megazonessa pelattaviin SM-kisoihin, mutta rapujuhlien takia en vielä lauantaina päässyt paikalle. Onneksi minulle tarjoutui kuitenkin toinen mahdollisuus ja pääsin pelaamaan oululaisten kavereitteni kanssa sunnuntaina.

image

Miten Zonessa sitten pelataan kilpaa? Pelimuotoja ja tapoja on monia, mutta yleisimmät ovat Solo (yksinpeli), Elim (joukkuepeli) sekä päälajina Comp (joukkuelaji). Kisapelit kestävät yleensä 12 minuuttia. Solossa kentällä pelataan 12 minuuttia kaikki vastaan kaikki periaatteella ja kentällä voi olla niin paljon porukkaa kerralla kuin vain on liivejä. Voittaja on luonnollisesti se, joka saa kerättyä eniten pisteitä itselleen.

Elimisissä eli eliminaatiossa jokaisella pelaajalla on 10 elämää ja jokainen kuolema verottaa niistä yhden. Elämiesi loputtua olet ulkona pelistä. Joukkuueessa on yleensä 5-6 pelaajaa ja näissä kisoissa elimit pelattiin 5v5-taktiikalla. Yleensä kentällä on ollut 3 joukkuetta kahden sijaan, mutta ilmeisesti Ruotsista oltiin keksitty tämä homma. Mikäli joukkueen kaikkien pelaajien elämät ovat loppuneet, olet hävinnyt pelin. Peli saattaa siis loppua jo paljon ennen varsinaisen peliajan loppumista.

Compissa kentällä joukkueita on niin monta kuin tukikohtiakin eli useimmiten 3. Jokaisella joukkueellahan on omat värinsä, jotka ovat sininen, punainen ja vihreä. Nykyliiveissä värejä voi toki vaihdella keltaisesta pinkkiin, mutta tukikohdat on täällä valittu tämän värisiksi. Compissa ideana on tuhota vastustajan tukikohta kerran per pelaaja sekä puolustaa omaa tukikohtaa vastustajilta. Pelaajia joukkueissa oli myös tässä lajissa 5 ja voittaja on se, jolla on eniten pisteitä pelin päätteeksi.

image
Sininen tukikohta
Meidän joukkueen pelit eivät ehkä sujuneet sijoituksen puolesta niin hyvin, mutta kivaa oli kyllä pitkästä aikaa. Compissa taisimme olla toiseksi viimeisiä ja elimin sijoitusta en edes tiedä. Soloon en ehtinyt osallistua, sillä se pelattiin kokonaisuudessaan jo lauantaina.

Pelaaminen itsessään oli aika haastavaa, sillä 4 vuoteen Oulun reissua lukuunottamatta en ole edes pelannut ja kenttäkin oli täysin uusi. Nopeasti kentän kuitenkin päällisin puolin oppi ja kyllä se 2500 peliä pohjalla sentään jossain näkyi. Pidin peleissä myös sykemittaria ja keskisyke compeissa näytti olevan päälle 170 luokkaa. Maksimisykkeet peleissä olivat 191, joten kovaa siellä vedetään. Kokoajanhan tuolla ei huidota menemään ja mikä parasta, samanlainen väsymys ei tuossa 12 minuutissa ehdi iskeä. Kyseessä siis intervallitreeniä parhaimmillaan. Kulutusta yhdessä pelissä tuli n. 150 kaloria.

Compissa eli päälajissa Suomen mestari vaihtui tänä vuonna, sillä tamperelainen joukkue SFP keräsi finaaleissa enemmän pisteitä. Tamperelaiset lähtevät myös edustamaan Suomea Australiassa syyskuussa pelattaviin MM-kisoihin, joissa suomalaiset joukkueet ovat menestyneet aiemmin hyvin.

Mikäli laji ei ole sinulle vielä tuttu, voit tutustua Megazoneen tarkemmin täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti